Viime yönä näin unta, jossa pääsin testailemaan vempelettä, joka oli kehitetty kotona hengailevia vanhempia silmällä pitäen. Siinä vempeleessä oli erilaisia nappeja, joiden ajateltiin ehkä helpottavan lapsiperheen arkea. Oli esimerkiksi nappi, joka arpoi maailman parhaimmat ja vähiten ärsyttävät lastenlaulut ja nappi, jota painamalla oven taakse ilmestyi Lidlin Creme Brulee -vanukkaita. Oli myös nappi, jota painamalla aika pysähtyi hetkeksi (silloin pystyi esimerkiksi ottamaan torkut) ja nappi, josta tuli tsemppaavia neuvoja kiukkupussin kesyttämiseen. Kaikista mielenkiintoisin oli kuitenkin nappi, jota painamalla tuli festarifiilis. Tai itse asiassa siitä tuli rockfestarifiilis, joka oli mielestäni liian yksityiskohtaisesti määritelty, koska kaikki eivät ehkä pidä rockista, joten aioin antaa siitä hieman palautetta.

Joka tapauksessa vempele oli tietysti niin oiva keksintö, että halusin kirjoittaa siitä myös blogiin. Olin ottamassa siitä unessa kuvaa tätä postausta varten, mutta jotenkin kuva aina epäonnistui ja tilalle tuli Muumipeikon pärstä. Harmitti niin paljon, että se söi vähän hyvää mieltäni, mutta ”rockfestarifiilis” -nappi sai nopeasti ajatukseni muualle. 

Että festarifiiliksiä ja paahtovanukkaita vaan kaikille, niillä selviää pitkälle! Saapa nähdä, minkälaisia innovaatioita kehittelen tänä yönä.